Viime talven parhaisiin kirpputorilöytöihin kuuluu sinivioletti A-linjainen takki. Rakastan sitä. Paksu jämäkkä kangas, suuret liepeet ja taivaallinen väri. Mallin söpöys oli kuitenkin vähän liikaa, enkä pitänyt takkia kuin muutaman kerran. Ymmärsin nopeasti, mikä takissa tökki: puhvihihat.
Eräänä viikonloppuna kuitenkin päätin toimia. Onhan se nyt sääli ettei kaunista takkia tule käytettyä. Irrotin hihat rannekkeistaan, mutta jätin vuorin kiinni. Leikkasin rypytysapulangan ronskisti pois, jolloin hihan pituus lyheni yhden sentin verran. Laskin, että rypytystä hihansuussa on rannekkeeseen nähden +10 cm. Koska kyseessä on kahden kappaleen hiha, päätin kaventaa hihan alasaumasta 6 cm ja takasaumasta 2 cm, eli yhteensä 8 cm, jolloin syötöstä hihaan jäi vielä 2 cm. Ompelemisen jälkeen kavensin saumanvarat, silitin saumat ja ompelin rannekkeen takaisin kiinni.
Samaan syssyyn kiinnitin kaikki napit uudelleen, sillä ne olivat löysällä ja yksi oli irronnut kokonaan.
Uusi lempi leimahti.
Tänä talvena korvaan takille viimevuoden kaapissa kököttämisen ulkoiluttamalla sitä reilusti.
